Judo
Judo on itämainen taistelulaji, joka on lähtöisin Japanista. Judo tarkoittaa suomennettuna joustavaa tietä. Judon kehitti Jigoro Kano. Aluksi judoa pidettiin yhtenä jujutsun koulukuntana. Kesäkuussa vuonna 1882 Kano perusti Tokioon Kōdōkanin, oman koulun, jossa hän alkoi opettaa uutta kehittämäänsä kamppailulajia, judoa. Hän lisäsi jujutsun tekniikoihin omia sovelluksiaan ja korosti henkisen kehittymisen tärkeyttä.
Historia
Samurai-taidoista kamppailu-urheiluksi Judo sai alkunsa Japanissa 1880-luvulla, kun kasvatustieteilijä ja ju-jutsu -mestari Jigoro Kano alkoi muokata vanhoista taistelutaidoista uutta kamppailulajia ja liikuntamuotoa. Hän kehitti ju-jutsun tekniikoita niin, että kamppailutilannetta voitiin harjoitella täydellä suoritusteholla ilman merkittävää loukkaantumisriskiä. Realistisen ottelemisen lisäksi kasvatustieteilijä Kano korosti judossa harjoittelijoiden henkistä kasvua ja kehittymistä ihmisinä.
Judon voittokulku kamppailulajien joukossa alkoi vuonna 1886, kun Japanissa haettiin poliisille ju-jutsu -koulua. Eri koulut laitettiin kilpailemaan keskenään turnauksessa, jossa kukin lähetti 15 oppilasta kilpailuun. Otteluista 13 päättyi judokan voittoon ja kaksi ratkaisemattomaan. Judosta tuli näin poliisien laji ja pian osa opetusohjelmaa kouluissa.
Kano pyrki alusta asti levittämään judoa myös Japanin ulkopuolelle. Laji sai mainetta ja harrastajia, kun vuosisadan alun judokat kiersivät maailmaa ja haastoivat mm. painijoita ja nyrkkeilijöitä voitokkaasti. Kano vaikutti myös kansainvälisessä Olympiakomiteassa ja judo valittiin Olympialajiksi Tokion kisoihin vuonna 1964.
Suomeen judon toi Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagami 1950-luvulla. Suomen Judoliitto perustettiin 1958. Nykyisin judoa harrastetaan joka puolella Suomea yli 120 seurassa ja aktiiviharrastajia on n. 12 500.
Kansainvälisesti judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Olympialajien joukossa se on viidenneksi suurin laji kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna. Kansainväliseen judoliittoon (IJF) kuuluu 200 jäsenmaata ja Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä.
Harjoittelu
Judoa opitaan yhdessä Tyypillisiin judoharjoituksiin kuuluu alkukumarrukset sekä harjoitusparin tervehtiminen, joiden tarkoituksena on osoittaa harjoittelijoiden keskinäistä kunnioitusta. Muodollisuuksiin tottuu nopeasti ja osaksi niiden ansiosta judoharjoituksia leimaa keskittynyt, mutta samalla välitön ja rento ilmapiiri.
Itse harjoittelu aloitetaan useimmiten alkulämmittelyllä ja sen jälkeen ketteryyttä, voimaa ja koordinaatiokykyä parantavilla harjoituksilla. Varsinaista judotekniikkaa opetellaan pariharjoitteluna, jossa judokat tekevät opetettuja liikkeitä vuorotellen toisilleen, samalla toisiltaan oppien. Judon harjoittelemisen luonteeseen kuuluu, että oman tekniikkansa toimivuutta pääsee myös kokeilemaan otteluharjoituksessa. Kysymys ei ole kilpailusta – otteluharjoituksessa ei voiteta eikä hävitä, vaan opitaan tekemään tekniikkaa kamppailutilanteessa.
Harjoitusten vaativuus riippuu ryhmästä, mutta viime kädessä jokainen harjoittelee omilla ehdoillaan. Harva liikuntamuoto kehittää yhtä tehokkaasti ja tasapuolisesti kestävyyttä, voimaa, nopeutta, notkeutta sekä tasapainoa ja ketteryyttä. Samalla judo kasvattaa myös henkisesti, sillä jokainen harjoitus tarjoaa pieniä voittoja ja tappioita sekä yhdessä oppimisen elämyksiä.
Judossa on lukematon määrä erilaisia tekniikoita, joista jokainen voi harjoittelun edetessä löytää itselleen parhaiten sopivan "judotyylin". Sillä ei ole väliä oletko pitkä, lyhyt, lihava tai laiha. Judo sopii kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.
Kilpailu
Maailman suosituin kamppailulaji Monet harrastavat judoa kuntoilumielessä, mutta kilpailuihin osallistumalla voi parhaiten sisäistää lajin luonteen ja testata oman tekniikkansa toimivuuden. Jigoro Kanon mielestä kilpailujen voittaminen ei kuitenkaan ollut itsetarkoitus, vaan yksi teknisen taidon ja mielen hallitsemisen mittapuu.
Judo-ottelussa pyrkimyksenä on heittää vastustaja selälleen mahdollisimman suurella voimalla. Täydellisesti onnistunut heitto päättää ottelun ipponiin. Ottelun voi ratkaista myös kuristamalla tai tekemällä käsilukon, jolloin vastustaja antautuu. Myös 20 sekuntia kestänyt hallinta matossa tuo voiton. Lyhemmän aikaa kestäneet sidonnat ja osittain onnistuneet heitot tuovat pisteitä, joilla ottelu ratkaistaan ellei kumpikaan ottelijoista saa ipponia.
Judokilpailuissa on omat sarjat tytöille, pojille, naisille, miehille ja senioreille. Kilpailijat kamppailevat omissa painoluokissaan ja juniorit on jaettu painoluokkien lisäksi omiin ikäluokkiinsa. Kilpailutoiminta on vilkasta ja kattaa koko Suomen. Tyypillisessä judokilpailussa on satoja osanottajia ja sarjoja jokaiselle. Kilpaileva judoka voi asettaa tavoitteensa myös ulkomaille ja aina olympiamitaleille saakka. Mestarilta vaaditaan hyvää tekniikkaa, fysiikkaa ja henkistä kanttia.
Judossa järjestetään myös katakilpailuja, joissa esitellään ja arvostellaan muodollisia liikesarjoja. Katassa voi harjoitella turvallisesti myös vaarallisempia ja kilpailuissa kiellettyjä liikkeitä, kuten lyöntejä, potkuja ja polvilukkoja.